© Sanna Koivukangas |
Nyt kun on ollut tarkotus vähentää tuon neidin näyttelykäyntejä entisestään, kun on saavuttanut pikkuhiljaa yllättävän paljon, niin ollaan päästy kokeilemaan muutamia harrastuksia ohjauksessa.
Aloitetaas vaikka tokosta, jota on käyty treenaamassa Törnävällä Koirakoulu Fiiliksen omistaja/kouluttaja
© Sanna Koivukangas |
Tehtäviä on suoritettu vaihtelevalla menestyksellä juurikin säistä johtuen, mutta jotkut tehtävät ovat olleet positiivinen yllätys. Itsellä pitäisi vain olla motivaatiota treenata enemmänkin. Toisaalta siihenkin helpottaisi se, jos koiralla olisi vähän enempi miellyttämishalua yhtään koiraa syyllistämättä. :D Tehdään niin kauan kuin namia on palkaksi. En ota tästä itselleni kyllä mitään stressiä, hyvää vaihtelua ja koiran aivojen aktivointia normaalilenkkeilyn lisäksi. Katsotaan urkeneeko tästä vielä uraa ihan kisakentille asti, vähän epäilen.
Sen lisäksi käytiin tässä eräs sunnuntai kokeilemassa pitkästä aikaa agilityä ja voi että se kärpänen taas puraisi! Käytiin tuuraamassa yksi kerta Tähtitekniikan alkeiskurssilla Maiju Parviaisen ohjaamana LAKKEn agilityhallissa Lapualla. Kuvia ei kyllä sieltäkään ole, kun itse tehdessä ja koiraa ohjatessa on vaikea ottaa kuvia niin agista kuin tokostakin. Sen takia mennään vanhoilla kuvilla.
Työstövuorossa oli sillä kerralla hyppytekniikka speedbumpeilla, sillä suurin osa kurssin koirista oli pentuja tai nuoria koiria. Lyhyitä harjoituspätkiä muutamalla toistolla ja pari eri kokeilukertaa. Safia suoritti ensimmäisen sarjan hyvin, mutta sen jälkeen alkoi tekniikka kärsiä. Maiju sanoi, jotta on tyypillistä tämän rakenteiselle koiralle, ettei pysty niin hyvin hyödyntämään takapäätään. Ja muutenkin, kun Safialla on muutenkin tuo takapää vähän ongelmainen, niin en yhtään ihmettele. Sitten harjoiteltiin muuria, tiilien tilalla vain oli muoviputkipuolikkaita palasina. Safia suoritti tämän jo paremmin kuin tekniikkatehtävän. Kontaktitreeniä otettiin itsenäisesti ja hienosti meni, malttoi kuunnella ja odottaa. En kyllä tiedä hiffasiko silti ideaa siitä pysähtymisestä vielä, mutta kuitenkin. Erilaisia ohjauskuvioitakin tehtiin, mutta tähän hätään en kyllä millään muista niiden nimiä :D Koira vedätettiin namilla itseä kohti ja käännettiin ulkokautta menosuuntaan ja toisena oli sama, mutta suunnan vaihdolla vähän kahdeksikkomaisesti. Hauskaa ja koukuttavaa! Safiakin teki aivan eri asenteella, kun ei tarvinnut vääntämällä vääntää. Lopuksi keppejä ohjureilla ja kujilla. Kerran meni ohjurin alta, mutta muuten tie vei suoraan namialustalle ilman ohjausta! Kyllä me vaan agilityä aletaan harrastamaan, jos me jostain saadaan se mahdollisuus.
Mun hieno harrastuskoira :)